Sotesta on puhuttu kohta jo vuosikymmenen ajan. Noinkohan toimitus selvitti vuonna 2018, mikä Sote oikein on ja miksi se tehdään? Ohessa edelleen ajankohtainen näkemys Sotesta ja siitä mitä lopulta todella tapahtuu.

Miksi sote tehdään?

Ihmiset elävät koko ajan vanhemmiksi ja syntyvyys laskee. Tämä tarkoittaa suomalaisten keski-iän nousemista, joka puolestaan vaikuttaa terveydenhuollon kustannusten nousuun. Eläkeläisten terveydenhuollon kustannukset ovat keskimäärin nelinkertaiset suhteessa työssä käyvien kustannuksiin. Tämä on siis se eläkepommi, josta yli kymmenen vuotta sitten puhuttiin. Tämän vuoksi sosiaali- terveyspalvelut pyritään järjestämään uudella tavalla. Todellisuudessa kysymys on ensisijaisesti vanhustenpalveluiden järjestämisestä uudelleen, koska kasvavat kustannukset ovat juuri siellä.

Eikö nykyisellä mallilla palveluita saada sitten järjestettyä paremmin tai niin ettei se maksaisi niin paljoa, mutta hoito olisi yhtä hyvää?

Vastaus vaihtelee puolueittain. Vasemmisto pitää kuntien tuottamia terveyspalveluita parhaimpina, koska silloin palveluita eivät tuota voittoa tuottavat yritykset, vaan palvelut tuottavat kunnat ilman voittoa. Oikeisto taas uskoo markkinatalouteen ja siihen että kilpailuilla markkinoilla jokainen palvelu saadaan tuotettua tehokkaammin kuin julkisella sektorilla. Kunnan tehtävä on sitten vaan valvoa palvelun tuottamista. Markkinaehtoisessa mallissa puhutaan ns.”valinnan vapaudesta”. Jokainen ihminen saa siis valita ottaako palvelun kunnalta vai yksityiseltä palveluntuottajalta, asiakas saa päättää sen itse. Erityisesti kokoomus ajaa tätä näkemystä Sipilän hallituksessa.

Miksi Soten organisaatio on niin monimutkainen?

Palvelua järjestävistä kuntien yhteenliittymistä ei haluta liian suuria, koska tällöin kustannusten uskotaan karkaavan. Toinen syy on alueellinen. Erityisesti keskusta haluaa alueellisesti tasapainoisen Suomen. Maakunnallinen palveluiden järjestämistapa vahvistaa alueellista Suomea. Myös erilliset vaalit ja erillinen päätöksen teko tuo maakunnille lisää itsenäisyyttä. Valmiiksi luodun uuden päätöksen tekoelimen jälkeen maakunnille on helpompi tuoda tulevaisuudessa myös lisää valtaa. Päätöksen teko siirtyy siis kunnista maakunnille. Siksi Helsinki vastustaa uudistusta. Kaiken kaikkiaan kaikkien kuntien rahoista yli 50% siirtyy maakunnille uudistuksen myötä.

Tuoko Sote sitten säästöjä?

Soten tarkoitus ei ole tuoda säästöjä vaan hillitä kustannusten kasvua, hillitä siis aiemmin kerrotun ”eläkepommin” tuomia lisäkustannuksia. Organisaatioteorioiden mukaan kustannukset nousevat aina alussa kun organisaatiossa tehdään muutoksia. Sotessa näin käy myös aivan varmasti. Suurin ongelma Sotessa liittyy vuokrattaviin tiloihin. Nyt uudistuksessa on keskitetty toiminnan organisoimiseen mahdollisimman tehokkaasti. Tosi asia kuitenkin on että monet kunnat ovat myyneet omistamiaan kiinteistöjään ulkopuolisille ja tehneet myytyihin kiinteistöihin kymmenien vuosien vuokrasopimuksia, turvatakseen palvelut oman kuntansa alueella tulevaisuudessa. Kun Sote syntyy kaikki nämä vuokrasopimukset siirtyvät maakunnille. Käytännössä tiloja jää myös paljon käyttämättä ja tyhjilleen, koska osa vuokratuista tiloista ei palvele kokonaisuutta, mutta jo tehtyjä vuokrasopimuksia on kuitenkin mahdotonta purkaa. Samaan aikaan kun osa vuokratuista kiinteistöistä jää tyhjilleen, tilalle rakennetaan uusia toimitiloja. Näitä rakennuksia maakuntien ei ole vara rakentaa itse vaan kiinteistösijoittajat rakentavat ne ja vuokraavat siten edelleen maakunnille. Edellä kuvattu yhtälö tekee kustannusten hillitsemisestä hyvin vaikeaa.

Kenelle isojen terveysjättien liian pieni henkilöstömitoitus ja suuri laskutus tuli yllätyksenä?

Isojen terveysjättien tulokset ovat toimialaansa nähden keskimääräistä suurempia. Kun yritys tekee suurempaa voittoa toimialaansa nähden joko yrityksen kustannukset ovat pienemmät tai tuotteen kate on suurempi, tässä tapauksessa tuotetun palvelun kate. Voiton maksimoinnissa vanhustenhoidossa on kolme liikkuvaa osaa: 1.) henkilöstökustannukset 2.) vuokrakustannukset ja 3.) asiakaslaskutus. Yleisessä tiedossa on hoivajättien maksama korkea vuokrataso vuokrattavista tiloistaan. Tämä tarkoittaa siis että tulos tehdään kalliilla asiakaslaskutuksella ja alhaisilla henkilöstökustannuksilla. Tämä ei liene kenellekään yllätys.

Mikä on viranomaisten vastuu hoivaskandaalissa?

Kuin muka yllättäen muutama viikko sitten Esperin hoivakoti Ulrikan toiminta Kristiinassa keskeytettiin. Tämän jälkeen monien eri yhtiöiden hoivakotien toiminta on keskeytetty tai toimintaa selvitetään. Miten on mahdollista, että kaikki nämä ongelmat ovat ilmenneet viimeisen kolmenviikon sisällä? Ovatko kaikki yhtiöt muuttaneet toimintamalliaan tämänvuoden alun jälkeen. Uskooko tätä kukaan? Keskeisin kysymys kuuluu,ovatko aluehallintoviranomaiset hoitaneet valvontatehtävänsä? Miksi viranomaisten toimia ei tutkita tarkemmin? Tällä hetkellä näyttääkin selvältä, että valvovien viranomaisten toimien tutkimus tulisi aloittaa välittömästi.