Vuosi 2020 oli maailmantaloudessa synkkä. Talouskasvu niin Suomessa kuin maailmallakin tyssäsi koronavirukseen. Mutta miltä Suomen talous näyttää ensi vuonna ja 20-luvulla? Tuleeko tästä vuosikymmenestä iloinen 20-luku kuten 1920-luvusta, jolloin talous kasvoi roimasti kaikkialla maailmassa.

Jos tarkastelemme Suomen bruttokansantuottteen kasvua, huomaamme alla olevasta kuvasta sen laskeneen Suomessa aina vuodesta 2008 vuoteen 2018 yhteensä 6,5 %. Koska vuoden 2019 talouden kasvuluvut eivät ole vielä tarkentuneet käytämme viimeisenä vertailuvuotenamme vuotta 2018. Olemme hukanneet siis 10 vuotta talouskasvua ja aivan suotta.

Lue vinkimme Suomen talouden nostamiseksi…

Elintasomme on siis alemmalla tasolla kuin 10 vuotta sitten.

Kun laskemme inflaation, rahan arvon laskun kyseisellä ajanjaksolla, on suhteellinen elintasomme laskenut vielä tätäkin merkittävämmin. Ruotsissa bruttokansantuote asukasta kohden on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla n. 3,0 % ja Euroopan Unionin kaikissa jäsenmaissa se on laskenut vajaat 4,0 %.

Lähde: www.google.com/bkt Suomi, etc.

Bruttokansantuotteen laskuun Euroopan unionissa on vaikuttanut erityisesti Italian ja Espanjan bruttokansantuotteen 14 % lasku ja Kreikan bruttokansantuotteen peräti 37 % lasku. Suomi on siis tippunut pohjoiseurooppalaisesta talouskasvun kelkasta, etenkin kun vertaamme itseämme Viroon, jossa bruttokansantuotteen kasvu henkeä kohden on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana huikeat 57 %.

Suomen valtion velka on tuplaantunut kymmenen viime vuoden aikana!

Suomen valtion velka taas ei ole junnannut paikallaan, vaan se on lähes tuplaantunut vuodesta 2008 vuoteen 2018 suhteessa bruttokansantuotteeseemme. Samana aikaan Ruotsin, Tanskan ja Saksan valtion velka on pysynyt lähestulkoon samalla tasolle koko tarkastelu ajanjakson ajan. Alla olevassa kuviossa olevista maista ainoastaan Espanja on velkaantunut suhteellisesti ottaen nopeammin kuin Suomi. Eikös Espanja ollut Jutta Urpilaisen ollessa valtiovarainministeri juuri yksi varoittavista esimerkeistä Suomelle Italian ohella. Nyt olemme Espanjan kanssa samassa vertailuryhmässä kun puolestaan esimerkiksi Italian velkaantuminen on jo hitaampaa kuin Suomen.

Suomi vanhenee nopeiten Euroopassa

Miten Suomi sitten vanhenee? Oheisessa taulukossa nähdään yli
65-vuotiaiden määrän kasvaminen vuosien 2000 – 2020 aikana. Tilasto on rajua luettavaa. Suomi on jälleen kärjessä, tällä hetkellä ensimmäinen. Huomattavaa on että muut kovasti velkaansa kasvattaneet maat Kreikka, Espanja ja Italia ovat ikääntyneet huomattavasti Suomea rauhallisemmin jopa hitaimmin Euroopassa

Väestön kasvu Suomessa oli puolestaan vuonna 2018 0,33 %, joka on yli Euroopan keskiarvon. Itä-Euroopassa, mukaan lukien Baltianmaat, väkiluku pienenee kokoajan. Tosin luonnollinen väestönlisäys on Suomessakin negatiivinen. Väestönkasvu on siis ainoastaan maahanmuuton varassa.

Miten voimme selvitä tulevasta?

Miten voimme selvitä tulevasta? Miten Suomi voi selviytyä tilanteessa, jossa velkaannumme kokoajan lisää ja taloutemme ei kasva, vaan pikemminkin supistuu. Samaan aikaan väestömme vanhenee eniten Euroopassa. Onko kyseisten tunnuslukujen äärellä minkäänlaista realismia odottaa elintasomme säilyvän nykyisellä tasolla tai edes että se pienentyisi ainoastaan hieman.

Suomi on tällä hetkellä paljon pahemmassa tilanteessa kuin 1990-luvun laman aikana tai sotakorvauksien maksamisen aikana. Sodan jälkeisinä vuosina väestömme oli nuorta ja väestö kasvoi kokoajan ja talous kasvoi ja velkaa eli sotakorvauksia maksettiin pois kokoajan. Laman aikana väestömme oli myös verrattain nuorta ja talouskasvun supistuminen tai pysähtyminen oli hetkellinen ilmiö. Nokia veturinaan talouskasvu lähti 1990-luvun puolessa välissä ennen näkemättömään nousuun.

Vaan miten on nyt. Onko näköpiirissä mitään mikä kääntäisi suunnan. Matkailu- ja ravintoala alan joulukuisen jäsenkyselyn mukaan 20 % jäsenyrityksistä arvioi olevan konkurssiuhan edessä seuraavan 6 kuukauden kuluessa. Matkailu- ja ravintola-alan yhteenlaskettu liikevaihto on Suomessa 5,2 miljardia ja ala työllistää yhteensä
140 000 henkeä. Yksistään matkailu- ja ravintola-alalla konkurssiuhkan realisoituminen tarkoittaisi kymmenien tuhansien työpaikkojen menettämistä ja jopa vajaan miljardin euron bruttokansantuotteen supistumista.

Vientiteollisuuden tilanne on samankaltainen, tilauskirjat ovat tyhjät ja 40% Elinkeinoelämän Keskusliiton jäsenyrityksistä arvioi kysynnän olevan suurin este omassa liiketoiminnassaan. Tulevaisuus ei siis näytä ruusuiselta. Vaikka koronavirus tasaantuu ensi kesään mennessä johtuen rokoteohjelman hienoisesti vaikutuksesta, talouden kohentumiseen se ehtii vaikuttaa viiveellä vasta aikaisintaan ensi syksyllä.

Lisäksi on huomioitava että Suomi tarvitsee voimakasta talouskasvua selvitäkseen velkataakan ja ikääntymisen luomista haasteista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tätä toivottua talouskasvua ei ole tapahtunut. Näin selviämme tulevasta Voimmeko siis selvitä edessä olevasta, haaste on suuri jopa yksi suurimmista, jonka Suomi on koskaan kohdannut.


Ohessa Noinkohan toimituksen lääkkeet Suomen nostamiseksi suosta

1. Henkilökohtainen konkurssi mahdolliseksi

Annetaan huonossa taloudellisessa asemassa olevien yritysten ajautua konkurssiin ja tuetaan yrittäjiä, joilla on tietotaito ja jotka ovat konkurssin jälkeen valmiita aloittamaan uuden yrityksen.

2. Mikroyrittäjyys mahdolliseksi

Itsensä työllistävien henkilöiden mikroyrittäjyyteen luodaan uusi yrittämisenmalli. Mikroyrittäjänä henkilö voisi saada yrityksestään ainoastaan palkkatuloja ei muita tuloja. Mikroyrittäjyyttä ei rinnastettaisi yrittäjyyteen, jolloin yrittäjä on kaikkien sosiaalietuuksien piirissä.

Mikroyrittäjät olisivat kevyemmän taloushallinnon ja kirjanpitovelvollisuuden sekä tuloverotukseltaan huokeamman verotuksen piirissä. Tarkoitus olisi että mikroyrittäjä maksaisi aina noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän veroa kuin palkansaaja. Muut sivukulut mikroyrittäjä maksaisi kuten muutkin yrittäjät. Malli kannustaisi ihmisiä yrittämään ja loisi yrittämiseen turvallisuutta. Tuloverotuksen huojennus kannustaisi puolestaan löytämään aktiivisesti erilaisia uusia yrittämisen ja liiketoiminnan muotoja. Mallin työllistävä vaikutus olisi merkittävä.

3. Voimakas perhepolitiikan tukeminen

Aloitetaan Puolan ja Viron mallin mukainen voimakas perhepolitiikan tukeminen, joka pitää sisällään lapsilisien nostamisen erityisesti toisen ja kolmannen lapsen osalta.

4. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen

Naisten raskausajan kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken. Nykyään vanhemmuuden kustannukset maksaa ainoastaan naisen työnantaja. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen helpottaisi naisvaltaisen palvelusektorin yritysten työllistämistä, jonne merkittävä osa työpaikoista tulevaisuudessa syntyy. Lisäksi se auttaisi naisten työllistymistä ja antaisi turvaa perheen perustamiseen, koska työnantajat eivät enää karttaisi hedelmällisessä iässä olevien naisten palkkaamista.

5. Työllisen maahanmuuton lisääminen talouskasvun alettua

Talouskasvun alettua aloitetaan voimakas työperäinen maahanmuutto. Ennen koronavirusta suurin kasvun este yrityksillä oli työvoiman saatavuus. Poistetaan tarveharkinta Euroopan unionin ulkopuolisista maista. Mikäli joku haluaa tulla töihin Suomeen ja hänellä on työpaikka, on hän tervetullut. Työehtosopimukset pitävät huolen oikeasta palkkatasosta, jota jokaiselle työntekijälle maksetaan, olipa hän sitten Suomesta tai ulkomailta.

6. Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Yritystukijärjestelmä muutetaan tukemaan entisiä henkilökohtaisen konkurssin tehneitä yrittäjiä, joilla on olemassa yrittämisen tietotaito. Lisäksi tuetaan mikroyrittäjyysjärjestelmää ja tiputetaan yritysten tuloveroprosenttia.